perjantai 25. joulukuuta 2015

A story

Murder


A ginger-bread cookie in an pig shape was in a box. This Christmas sweet called pipari was the second bakery made in home in Finland. The first was a plum mince pie. It is quite easy to make it from dough bought from supermarket.
The door gave a squeek-sound when it opened. Someone entered the room. A person looked around the room looking for something. Grasped a kitchen knife and tried the blade. Blade was very sharp. Name of the manufacturer was written on the side of the blade, Fiskars.
A person walked to the next room and walked behind another person, who was sitting in a armchair and watching television. By one quick movement a person pulled another person’s head backwards and sliced the throat from left to right. Head was pulled backwards and blood was bursting from artery. Bloodspray welled from dying body. Hand and legs twisted and pulled back and forth. Both hands looked for wound trying to stop the bleeding. Whispering sound came from throat as body collapsed to floor. Blood flowed on floor while heart still tried to maintain blood-pressure desperately. A person looked at twisting body on floor and cleaned blade of the knife on a cloth.
There was a candle burning on a table. A person took a curtain and lighted it with the candle. A person looked the curtain as it took fire and flames started climbing higher. A person wandered what to do with the knife. Flames touched the roof of the room and awakened a person. Now is hurry. A person leaved the room with the knife in hand. A person closed the door between 2 rooms and started to clean the knife with a water and dishbrush. “I have 2 minutes”. A person poured used water in a bucket and put the knife to dry in a dishdryer. It was a plastic chassis to hold plates and cutlery while they dry before storing in a closet.
A person thought that it was time to leave. A person put a jacket on, changed outdoorshoes and walked out of the room and out of the house. A person closed a door and kept hand on handle for a while. A person gave a gentle tap on the handle, turned and walked around the house. A person looked in from the window and saw flames inside the room. There another person went. Depends on a religious matter where another person went. Another person died and house was about to burn.

A person walked to a forest.
Alkoi sataa. Katselin putoavia viiruja. Tummaa taustaa vasten näkyi sade. Huokaisin. Kesä oli antanut muutaman aurinkoisen päivän, helteitä ei oltu vielä kunnolla saatu. Oli hetki aikaa ihan olla ja katsella ikkunasta ulos viileään metsään. Aiemmin päivällä olin käynyt kävelemässä pienen järven ympäri. Sää oli kuulas vaikka oli kesäkuu.
Ovikello soi. Siellä oli lähetti paketin kanssa. Paketissa oli lehdenmyyjän lahjoittamat kiikarit. Tihusade, ajattelin. Otin naulakosta sadetakin ja laitoin jalkaani saappaat ja läksin ulos. Päässäni alkoi soida kitarariffi. Taatta dii daa, taatta dii daa. Tuli hyvä fiilis. Otin kiikarit ja aloin tähyämän lähimpään puuhun. Siellä ei ollut mitään. Vähän matkan päässä oli tiasia. Ne parveilivat. Yleensä täällä näkyy varpusia tai puluja. No eipä siinä mitään ihmellistä. Kävelin katua jonkin matkaa ja tähyilin kiikareilla kadunpäähän. Siellä aurinko paistoi. Sade oli lakannut ja jatkoi satamistaan itään päin.

Kävin hakemassa polkupyörän varastosta ja läksin polkemaan. En tiennyt minne olin menossa. Sateen raikastama ilma tuntui kasvoilla. Vastaan tuli autoja, muutama kävelijä ja polkupyöräilijä. Oli rauhallinen ilmapiiri. Ponnistelin ylämäkeen. Polkaisu polkaisulta, metri metriltä mäki tuli huippua kohden kuluen renkaiden alla. Olin mäen päällä ja lähdin laskemaan sitä alas, urheilukentän sivuitse polkua, talojen ohi. Pysähdyin puistokäytävän vieressä sijaitsevan penkin viereen. Otin kiikarit ja aloin suuntailla puihin ja ympäristöön. Puissa säksätti ilmeisesti rastas. Lokkeja ei näkynyt, yksi harakka ja mustarastas. Se pomppi tasajalkaa ja etsi matoja. Taistelu pakenevaa matoa vastaan antoi mehevän välipalan.

Puistossa ei ollut muita.

Aikani lintuja bongattuani mielenkiintoni lopahti. En tunnistanut sitä valko-mustaa pikkulintua. Myöhemmin selvisi, että se oli kirjosieppo. Jatkoin matkaa ja tulin järven rantaan. Aallot löivät rantaan rauhallisesti ja kantoivat kaislanpätkiä ja pieniä vaahtonokareita. Rannalla oli lapsiperhe, pikkupoika teki hiekkarakennelmaa rantaviivaan, ilmeisesti vallihautaa. Kiikareilla näkyi ulappa. Yksi vene kulki järven selkää.

Polkupyärän lukko temppuili. Pitäisi varmaan satsata uuteen lukkoon. Ostin pyöräkaupasta vaijerilukon kotimatkalla.
Lauri Pullinen 20.5.2015